Mieheni tietää mikä on lempivärini. Ei sävyllä niin väliä. Kunhan on valkoinen. Ja hänen onnistui tänä syntymäpäivänäni tuoda minulle tuolla värillä vielä lempikukkani: Jouluruusu.
Joulun odottaminen ja rakentaminen on mieluista puuhaa ja jouluruusun nuppujen avautumista seuratessa tuo odotus on vieläkin suloisempaa. Puoliviileässä terassissa on se etu, että kukat säilyvät pidempään.
Tänään viimeksi kun katsoin pimeällä tätä kukkaa töistä tultuani, huomasin siinä olevan jo paljon auenneita nuppuja. Joulu lähenee ja tahdon itsekin alkaa töiden suhteen rakentamaan lomaa. Minulla se tarkoittaa sitä, että koulutukset hiljenevät hetkeksi, mutta kevään markkinointi ja suunnitelmat pitää malttaa laittaa sellaiseen kuosiin, että voi lähteä lomille hyvillä mielin.
Opettaja minussa sanoo: aina voi tehdä vähän paremmin ja suunnitella lisää. Antoisasta syksystä ja upeasta vuodesta väsynyt pienten lasten ruuhkavuosia elävä äiti sanoo: Rauhoita jo. Kyllä töitä ehtii tehdä ensikin vuonna. On voimien keruun aika. Ja kysyn lempikysymykseni: Olisiko tämä tarpeeksi hyvä?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti