Haaveilen eräästä korutelineestä, jonka bongasin Porvoossa ystäväni kanssa siellä upeaa yhteistä aikaa viettäessämme. En ole vielä sitä raaskinut ostaa. Siksi rannekoruni roikkuvat miten milloinkin käytetyn pullon kaulalla eteisen peilin edessä.
Toisaalta pidän tästäkin näystä. Isompi teline ei tälle kapealle
peilipöydällemme mahtuisikaan, joten vielä jonkun aikaa käytän tätä.
Ainakin ennen paremman idean saamista. Mielestäni korut pääsevät tässä
namusti oikeuksiinsa.
Vågan korut sopivat omaan tyyliini ja ovat löytöjä Villa Sandrasta. Messinkikoru lähti mukaan Malmön markkinoilta kojumyyjältä, joka valmistaa koruja antiikkihuonekalujen messinkiosista. Tuokin on piirongin laatikon helasta valmistettu. Työkaverini osti samasta kojusta korun, joka on tehty lukkoon sopivasta avaimesta. Vaaleanpunainen helmikoru on muisto Englannin työajoilta, jolloin matkustelin paljon työkseni ja tämäkin tuli ostettua lentokentältä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti