Rappujen osalta valmista

 Huokailen syvään ja nautiskelen joka askelmalla. Kyllä kannatti se jokailtainen hionta, maalaus, teippaus ja viilaus! Joka askelman etureunaan keksin vielä viime tingassa sekoittaa maaliin jauhetta, joka tekee jarruefektin liukkaallekin pinnalle. Nyt ei enää tarvitse pientä miestä kantaessa aamuisin pelätä liukastuvansa. Erityistunnustus menee isännälle, joka nukutti taaperoamme koko viikon, jotta äiti sai tuunata. Ihana mies. Nyt ihailen hetken, ennen kuin aloitan tapetointiurakan.

Mitä olet mieltä?

Rappujen ehostus alkakoon!

Kotonamme on ihanat puuportaat kaiteineen. Nyt kuitenkin myönnän itselleni, että kiiltävällä venelakalla pinnoitettu ruskea puu askelmissa ja käsinojissa ei vain ole minun juttuni. Sorry maailma! Yhdeksän vuotta on pitkä aika katsella sellaista, mikä ei ole omaan makuun. Tiedän, mutta kun ne ovat olleet niin siistit! Nyt annan kuitenkin itselleni luvan tarttua niihinkin, eteisen ilmeen kohotuksen kunniaksi menköön!

 

Lapsiperheessä lattioiden ja portaiden - kuten ehkä muidenkin paikkojen - maalaaminen on aika haastavaa. Ajoitus on kaiken A ja O, varsinkin meidän kaltaisissamme lapsiperheissä, jossa lähimmät isovanhemmat asuvat 250km päässä. Siispä hionnat ja maalipesut voi tehdä lasten valveillaoloaikaan. Yhdessätekeminen perheen kanssa voi olla hauskaakin! Leikkipora pienimmälle käteen ja vierivieressä menoksi!

 Maalasin rappujen tartuntapohjamaalit ja väripinnatkin vuoroportain, jotta pääsimme kulkemaan ylä- ja alakerran väliä. Pienimmän nukkumaanmenon jälkeen tajusin puolessa välissä tartuntapohjamaalin maalaamista, että kissakin on vielä jossain päin taloa... Ihania haasteita urakka pullollaan!

Pikkuhiljaa tämä etenee. En malttanut kuitenkaan olla jakamatta tätä keskeneräistä vaihetta, sillä juuri tämä kohta remonteissa on aina niin hurjan kiehtova: Nähdä pikkuhiljaa kättensä jälki, ideoidensa näkyväksi tuleminen ja tuntea tyytyväisyyden hiipiminen tajuntaan. Ihanaa että uskalsin aloittaa!

Valkoista maalia useammalle pinnalle

Seuraava projektini, eteinen, on siis alkanut. Tapetit ja laatat on jo hankittu, mutta aloitan kuitenkin kaapistojen maalaamisella. pohjatyöt ovat aina pitkäveteisimmät, mutta kannattavat, jos haluaa maalin pysyvän paremmin...

Siispä hion, maalipesen ja pohjamaalaan kaapistot ja käytän vielä loput keittiön kaapistojen jämämaaleista yhtenäisen ilmeen saamiseksi eteisen ja keittiön välille. Riittää hienosti! Vaihdan vielä vetimet yhdenmukaisiksi keittiön kanssa ja laitan vanhat vetimet Riihimäen facebook -kirpparille. Onneksi Verandassa oli vielä samanlaisia vetimiä jäljellä! Jotenkin minulle vaan aina käy niin, että maalausurakka laajenee. 

Tällä kertaa uuden valkoisen maalipinnan saavat myös vuosia sitten Juvituotteelta hankittu helmenharmaa  apupöytäni, vanha mummolan aitasta löydetty rottinkikori ja eteisen kellastunut peilin kehyskin. Kisukin tulee seurakseni kehräämään.

En malta odottaa, miltä eteinen kaiken tämän jälkeen näyttääkään!

Vanhat maalijämät ja maalipesupullon pohjat 0e, 7 nuppia oviin a 4,90e yhteensä 34,30e

Tapetin valinta on niin suloisen vaikeaa

Ihanaa, ja aina samalla lailla yhtä arpomista tämä tapettien valinta. Olen saanut vihdoin päätettyä, että tartun seuraavaksi eteisaulaamme. Keittiön freesaaminen sytytti minuun uskon siihen, että voin itse tuunaamalla saada unelmiani toteutettua. Annan eteiselle uuden ilmeen freesaamalla kaapistot samalla maalilla kun keittiön (yhtenäisempi ilme), vaihtamalla sen laimean raitatapetin (mikä on kyllä kaunis, mutta kaipaan nyt kontrasteja ja vähän luksuksen tuntua) ja vaihtamalla lattian. Jotenkin epäilen, että puiset rappusetkin saavat laatan tummemman sävyn myötä uuden sävyn pintaansa tuon ruskean puisen sijaan.

Muuttaessamme tein pikaisen uuden ilmeen maalamalla ruskeanoranssin klinkkerin betoluxilla. Se on maalattu uudestaankin jo näiden 9 vuoden aikana ja nyt tuo kiiltävä pinta pienine laattoineen saa vihdoin lähteä. Luottoremppaajamme Pauli Nousiainen on luvannut tulla vappuna vaihtamaan lattian, joten minulla on hyvää aikaa hioa ja maalata kaapit, repiä ja vaihtaa tapetit, maalata raput? ja hioa ja maalata listatkin uudestaan. Ehkä.

Tapetit valintapöydällä

Tapetinhaussa päädyin monen upean ja kiinnostavan mallin jälkeen Boråsin Oxford sarjan harmaaseen tapettiin, jossa on vinoruutuja. Nuo vinoraidat ovat aavistuksen kiiltävät, joten saan siitä sillan ja tuen pieneen luksuksen tuntuun eteisessä. Lisään luksusta myös etsimällä kiiltävät hopeiset koukut eteiseen ja ehkä jotain mustaa tuomaan kontrastia. Edellisessä blogissani väsäämäni liitutaulu osoitti sen, että musta antaa ihanan tujauksen valkoisuuden keskelle. Olkoonkin että valkoisen sävyt ovat edelleen mielestäni kauneimpia värejä maailmassa. Tapetin repiminen on edessä ja tunteja hionnan ja maalaamisen parissa, mutta nyt on taas yksi syy lisää odottaa vappuakin!

P.S. Riihimäellä ei ole värisilmä -liikettä, joka myy Boråsia, mutta käväisin työreissullani käydessä Järvenpään liikkeessä, missä on upeasti kirjoja ja mallirulliakin saatavilla hyvän palvelun lisäksi!

Ja niin...olihan minun valittava tuo Oxford -mallisto, koska siellä asuimme Kuningattaren maaperällä toisen poikamme syntyessä pari vuotta sitten. Muistuttakoon se meitä ristikkoineen kaikista tuon ajan kokemuksista, kohtaamisista ja tuntemuksista. Arjesta ja luksuksesta.