Istun valkoiseksi maalatun lattiani keskellä harmaan maton päällä ja nautiskelen. Leikin erilaisilla sisustusajatuksilla. Mietin järjestystä, vanhojen luottokaappieni (jotka painavat antiikkisina ja täyspuisina kuin synti) siirtämistä huomenna ja punon juonia. Huomenna lattia on kovettunut jo niin, että painavimpiakin huonekaluja uskaltaa siirtää, jos niitä ei vedä lattiaa pitkin.
Nyt vaaditaan kärsivällisyyttä. Puhun omasta kärsivällisyydestäni - niin huonekalujen siirtelyn suhteen, kuin olohuoneen uutta ilmettä ajatellen. Vaikka sisustus ei todellakaan ole vielä valmis ja vanhat listat täytyy vielä hioa ja maalata uusiksi, halusin jakaa täällä kuvia lattiasta. Tykkkäsen. Kovin.
Pieni Lintupoika -patsaskin pääsee huomenna paikalleen! Nyt sen pitää vielä nukkua yön yli kaakeliuunin edessä olevan laatoituksen päällä. Tekisi mieli riisua kaikki lamput ja taulut pois, jotta näkisin kokonaisuuden ja mahdollisuudet paremmin. Mutta sitten toisaalta mietin, että kodissamme saavatä näkyä grafiikat, muistomme vuosilta, joina asuimme ulkomailla ja taitavien ystäviemme työt. Se paljon puhuttu kerroksellisuuskin. Kaikesta vanhasta en raaski luopua, joillain asioilla on tärkeitä tarinoita ja tunnearvoa meille. Mikäli juhannus on kylmä, laitan takkaan tulen ja nautin siitä harmaalla matolla, mikäli sohvaa ei vielä näy (= en ole tehnyt päätöstä).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti